Lyhyt remington-historiikki
Tampereen Viinikassa joskus ammoin Tomi Carlsonin vaimon saadessa töitä Tomi päätti toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa ja ostaa vahvistimen ja Telecaster-sähkökitaran. Hän tiesi naapurustossa asuvan Pertti Jaakkolan soittaneen bassoa joskus aiemmin, joten heistä muodostuikin soittoporukan alku Pertin kellariin. Naapurista löytyi myös heti Jussi Niiranen, joka toi akustisen kitaransa mukanaan. Aluksi rumpalina toimi naapurissa asustava jazz-rumpali.
Seuraavaksi tarvittiin toista sähkökitaraa. Huhu kertoi, että Urpo Koivula on joskus sähkökitaraa koittanut. Hän oli juuri kaivanut esiin komerosta 15 vuotta pahvilaatikossa olleen sähkökitaransa ja kuukauden epäröinnin jälkeen hän soittokellariin uskaltautuikin.
	Tällä porukalla kellarissa sitten huvikseen soiteltiin ja juotiin kaljaa. Rumpali vaihtui muutamaankin kertaan. Eräs rumpaliehdokas oli Kari Kahila, Pertille työmailta tuttu kaveri. Osoittautui kuitenkin, että hän oli ilmiömäinen laulaja. Hänet siirrettiinkin heti laulutehtäviin, joita hän siis edelleen yleisön suureksi riemuksi hoitaa.
Kun kellarissa soittamiseen haluttiin lisää potkua, keksittiin tarjoutua soittamaan jo edesmenneeseen Leevin Kuppiin Viinikkaan. Keikkailmoitukseen kirjoitettiin Jussin jo aiemmin yhtyeelle keksimä nimi: remington. Naapuruston väkeä ja tuttuja kutsuttiin paikalle. Meininki oli yllättäen hyvä.
Kokemuksen ja yleisön kannustuksen innoittamana harjoiteltiin lisää ja tarjouduttiin soittamaan muuallekin. Pikku hiljaa siirtyivät soittopaikat yhä lähemmäksi Tampereen kaupungin keskustaa ja loppu onkin historiaa. Vähään aikaan ei ole enää tarvinnut soittamaan tyrkyttäytyä. Tampereella ainakin jo tiedetään, että keikoilla on hulvattoman hyvä meininki.
Pitkäaikaisen rumpalin Tapio Sinivaaran saatua siirron Texasiin, tuli hänen tilalleen vuoden 1997 alussa mainio rumpali Ari Jaakkola, basisti-Pertin nuorempi veli. Miehitys on siis vuodesta 1994 pysynyt vakiona rumpalin vaihtumisia lukuun ottamatta.
	Merkittävä lisäys tapahtui kuitenkin vuoden 1997 lopussa. Sen jälkeen on remington-keikoilla ollut mukana Tampereella moninaisista musiikillisista yhteyksistä tuttu erinomainen huuliharpunsoittaja Veijo Airaksinen, jonka myötä remingtonin äänimaailma on saanut melkoisen laajennuksen.
Miehistön samana pysyminen onkin oleellinen asia. Yhteissoittaminen ei siis alkanut haalimalla yhteen taitavia muusikoita vaan hyviä kavereita, soittohalukkaita ja osin siis jopa soittotaitoisiakin. Aikaisempaa yhtyesoittokokemusta on vain Jaakkolan Pertillä ja Arilla sekä Kahilan Karilla, jolla on enemmänkin keikkailukokemusta nuoruudestaan.
Tärkeintä on sopia tähän hauskanpitoporukkaan. Kaikki soittajat ovat 50-luvun puolivälissä syntyneitä (paitsi Ari, n. 10 vuotta muita nuorempi), perheellisiä, porvarillisissa töissä päivänsä kuluttavia miehiä, joille soittaminen on muodostunut tärkeäksi ja hauskaksi elämän osaksi. Orkesterin viimeisinä toimintavuosina mukana on ollut myös kosketinsoittaja Heikki Laakso, jonka taidokas soitto on tuonut lisää uusia sävyjä bändin soundiin.